Hoito, tuki ja huolenpito

Degerforsin kunnalla on vastuu siitä, että kunnan kaikki asukkaat voivat elää taloudellisesti ja sosiaalisesti turvallista elämää ja että kaikilla on tasa-arvoiset elinehdot ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Sosiaalilautakunta johtaa sosiaalipalvelun toimintaa. Kunnalla on vastuu kaikesta siitä toiminnasta, josta säädetään sosiaalipalvelulaissa (SoL), LSS-laissa (laki eräille toimintarajoitteiselle annettavasta tuesta ja palvelusta) sekä
terveyden- ja sairaanhoitolaissa (HSL).

Sosiaalihallinnon laajamittaisen toiminnan vastuualueisiin kuuluvat vanhustenhuolto, toimintarajoitteisten huolto, neuvonta ja muut lapsiin, nuoriin ja aikuisiin kohdistuvat toimenpiteet.

Toiminta perustuu yksilön itsemääräämisoikeuden ja loukkaamattomuuden kunnioittamisen varaan. Lähtökohdaksi otetaan itse kunkin omat tarpeet, voimavarat ja edellytykset.

Sosiaalihallinnon toiminta on jaettu kolmeen osa-alueeseen

  • hoito ja huolenpito
  • toimintarajoitteisten huolto
  • yksilö- ja perhehuolto.

Kunnassa on lisäksi avustusyksikkö (biståndsenhet), joka tekee selvityksiä ja päätöksiä hoidon ja huolenpidon sekä toimintarajoitteisten huollon alueella.

Asunnon sopeuttaminen

Asunnonsopeuttamisavustus (bostadsanpassningsbidrag) on avustus, jonka avulla toimintarajoitteiset voivat elää itsenäistä elämää omassa asunnossa.

Hakijan on asuttava pysyvästi asunnossa, jota varten hän hakee avustusta. Tarpeen on oltava pitkäaikainen tai pysyvä. Avustusta voidaan myöntää toimenpiteisiin niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Avustusta ei myönnetä toimenpiteisiin, joita pidetään normaalina kunnossapitona tai jotka johtuvat rakennusteknisistä puutteista.

Asunnonsopeuttamisavustuksen hakeminen

Asunnonsopeuttamisavustusta haetaan Degerforsin kunnanhallitukselta. Hakemukseen tulee oheistaa työterapeutin, lääkintävoimistelijan, lääkärin tai muun asiantuntijan laatima todistus. Hakemukseen tulee lisäksi liittää laskelma kuluista sekä suunniteltuja toimenpiteitä koskevat tarjoukset ja piirustukset.

Kiinteistönomistajan suostumus

Vuokrahuoneistossa asuvien on aina hankittava kiinteistönomistajan suostumus toimenpiteille. Tämä koskee myös asumisoikeusyhdistysten yhteisiä tiloja ja talon ulkopuolisia tiloja. Avustusta ei myönnetä, ellei kiinteistön omistaja hyväksy toimenpiteitä.

Mihin avustusta voidaan myöntää?

Asunnonsopeuttamisavustusta myönnetään ensisijaisesti asunnon kiinteisiin käyttötarkoituksiin, eli siis kaikkeen siihen, mitä asunnosta ei voi ottaa mukaan muuton yhteydessä.

Asunnon vaihto

Mahdollisuudet avustuksen saamiseen asunnon vaihtamisen yhteydessä ovat rajalliset, koska toimintarajoitteisten odotetaan valitsevan asunto, jossa ei vaadita kalliita sopeuttamistoimenpiteitä. Yksi esimerkki tästä on muutto taloon, johon on asennettava hissi, jotta asukas pääsisi liikkumaan sisään ja ulos. Tätä pidetään kalliina toimenpiteenä, eikä kunta myönnä siihen avustusta.

Entiselleen palauttamiseen myönnettävä avustus

Kiinteistönomistaja, jonka kiinteistössä on useita huoneistoja, voi hakea entiselleen palauttamiseen myönnettävää avustusta (återställningsbidrag). Tätä avustusta ei myönnetä pientalojen omistajille.

Valittaminen asunnonsopeuttamisavustusta koskevasta päätöksestä

Jos olet tyytymätön päätökseen, sinulla on oikeus valittaa siitä. Valitus lähetetään osoitteeseen:
Bostadsanpassning
15 Socialförvaltningen
693 80 Degerfors

Yhteydenotot

Käsittelijä, Puh. 0586-481 57

Postiosoite 15 Socialförvaltningen, 693 80 Degerfors

Avustusyksikkö

Avustusyksikkö (Biståndsenheten) on kunnan sosiaalipalvelun yksikkö, joka käsittelee avun myöntämistä koskevia hakemuksia sekä hoidon ja huolenpidon (ruotsinkielinen linkki, avautuu toiseen ikkunaan) että toimintarajoitteisten huollon alueella.

Mitä apua voin hakea?

Hoidon ja huolenpidon alueella hakemus voi koskea muun muassa kotihoitoa, kuntoutusta, erityisasuntoa tai turvahälytintä. Toimintarajoitteisen huollon osalta hakemus voi koskea muun muassa yhteyshenkilöä, henkilökohtaista avustajaa, asumistukea ja erityisasuntoa.

Kuka voi hakea?

Hakemuksen voi toimittaa joko apua tarvitseva tai tämän omainen tai laillinen edustaja (uskottu mies).

Miten hakemus tehdään?

Hakemuksen voi toimittaa joko kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä henkilökohtaisesti käsittelijän luona. Saatuaan hakemuksen avustusyksikkö tekee selvityksen ja asian käsittelijä tekee hakemusta koskevan päätöksen. Hakija saa sen jälkeen kirjallisen päätöksen asiassa.

Mitkä lait säätelevät tätä toimintaa?

Hoitoa ja huolenpitoa koskevia apupanostuksia myönnetään Sosiaalipalvelulain (SoL) nojalla. Toimintarajoitteisten huoltoa koskevat panostukset perustuvat joko sosiaalipalvelulakiin tai LSS-lakiin, eli lakiin eräille toimintarajoitteiselle annettavasta tuesta ja palvelusta.

Miten päätöksestä valitetaan?

Jos hakija jostakin syystä on tyytymätön päätökseen, hän voi valittaa siitä. Valitus on toimitettava avustusyksikköön kirjallisena ja sen on oltava perillä kolmen viikon kuluessa päätöksen antamisesta. Lisätietoja valittamisesta saat napsauttamalla alla olevaa linkkiä:

Päätöksestä valittaminen

Tietoja siitä, miten avuntarvepäätöksestä valitetaan

Jos haluat valittaa lautakunnan tekemästä avuntarvepäätöksestä, valitus on toimitettava kirjallisena.

Kirjelmässä on mainittava mistä päätöksestä valitat ja miten haluat päätöstä muutettavan. Sinun on myös allekirjoitettava kirjelmä. Jos käytät asiamiestä, asiamiehesi voi allekirjoittaa kirjelmän. Mukaan on siinä tapauksessa liitettävä hänelle asetettu valtakirja.

Kirjelmä lähetetään osoitteeseen:
Degerfors Kommun
Att: Marina Lichterman
15 Socialförvaltningen
693 80 Degerfors

Kirjelmän on oltava perillä sosiaalihallinnossa kolmen viikon kuluessa siitä päivästä, jona sait päätöksen tiedoksesi. Jos valituksesi on tullut perille asetetun määräajan kuluessa, asiakirjat toimitetaan edelleen Karlstadin hallinto-oikeuteen, ellei lautakunta tai asian käsittelijä muuta päätöstä toivomallasi tavalla.

Jos haluat lisätietoja valittamisesta, voit ottaa yhteyttä Degerforsin sosiaalihallintoon (socialtjänsten), puhelin 0586-48100, vaihde.

Henkilökohtainen asiamies

Apua psyykkisesti toimintarajoitteisille
Henkilökohtainen asiamies (personligt ombud) on maksuton tukimuoto, jota voidaan tarjota psyykkisesti toimintarajoitteisille. Henkilökohtaiset asiamiehet toimivat viranomaistoiminnan ulkopuolella ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

Kenellä on oikeus saada henkilökohtainen asiamies?
Henkilökohtainen asiamies voidaan myöntää Degerforsin ja Karlskogan kunnissa asuville 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on huomattavia psyykkisiä toimintarajoitteita ja jotka eivät mielestään saa tarvitsemaansa apua. Henkilökohtainen asiamies huolehtii tehtävästään asiakkaan toimeksiannosta. Pyrkimyksenä on, että kukin yksilö saa sellaisia tuki-, palvelu- ja hoitotoimenpiteitä, joita hän tarvitsee ja joihin hänellä on oikeus. Henkilökohtaiselta asiamieheltä saa neuvoja ja tukea sekä apua viranomaiskontaktien yhteydessä. Pyrkimyksenä on myös auttaa järjestämään asianomaisen toivomusten mukaista hoitoa ja palvelua sekä apua apupanostusten yhteensovittamiseen.

Käytettävissä olevat apupanostukset:

  • neuvonta ja tuki
  • apu yhteydenotoissa eri viranomaisiin
  • huolehtiminen siitä, että asiakas saa sellaisia neuvoja ja palveluja, joita hän toivoo ja joihin hänellä on oikeus
  • huolehtiminen apupanostusten yhteensovittamisesta.

Kuinka henkilökohtainen asiamies työskentelee?

Voit ottaa yhteyttä meihin itse tai jonkun toisen välityksellä. Sen jälkeen sovimme ensimmäisen tapaamisen paikasta ja ajankohdasta. Pyrimme sen jälkeen oppimaan tuntemaan toisemme ja laatimaan yhteisen työsuunnitelman omien toivomustesi pohjalta. Sen jälkeen teemme yhteistyötä täyttääksemme toivomuksesi. Henkilökohtainen asiamies on määräaikainen panostus, eli yhteydenpito päättyy toimeksiannon päätyttyä. Voit luonnollisestikin hakea myös myöhemmin apua uuden toimeksiannon muodossa.

Kunnan eläkeläisneuvosto

KPR (Kommunala Pensionärsrådet) eli kunnan eläkeläisneuvosto on yhteistyö-, neuvonpito- ja tiedotuselin, jossa kunta ja eläkeläisjärjestöjen edustajat käsittelevät yhdessä kokonaisvaltaisia kysymyksiä, jotka koskevat ennen kaikkea eläkeläisten tilannetta. Kunnan kaikkien elinten tulee ottaa yhteyttä neuvostoon, jos ne suunnittelevat eläkeläisten kannalta tärkeitä muutoksia. Neuvoston kautta eläkeläiset pääsevät paremmin mukaan yhteiskunnassa tehtävien muutosten suunnitteluun. Neuvosto on sijoitettu sosiaalilautakunnan yhteyteen, mutta sen toiminta kattaa koko kunnan toiminnan.

Neuvostossa on mukana poliitikkoja ja kunnan eläkeläisjärjestöjen ehdottamia jäseniä. Neuvoston jäsenet valitsee sosiaalilautakunta. Eläkeläisneuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Alla on ruotsinkielisiä pöytäkirjoja eläkeläisneuvoston kokouksista. Pöytäkirjat avautuvat, kun napsautat niitä. Pöytäkirjat ovat päivämääräjärjestyksessä, kokousten päivämäärä on ilmoitettu numeroin. Voidaksesi lukea pöytäkirjat, tietokoneessasi on oltava Adobe Reader -ohjelma. Voit ladata ohjelman maksutta täältä.

Läheisen kuolema

Hyvän ystävän tai omaisen kuolema on yksi elämän mullistavimpia kokemuksia. On luonnollista tuntea epävarmuutta ja levottomuutta joutuessaan huolehtimaan asioista tällaisessa tilanteessa.

Tässä tilanteessa yksi hyvä neuvo on, että ei kannata pitää kiirettä. Tämäntyyppisiä tilanteita ei voi hallita yhtä hyvin kuin arjen tavanomaisia tilanteita. Sitä ei myöskään voi vaatia itseltään.

Omaisen kuoltua on huolehdittava monenlaisista järjestelyistä. Aluksi on syytä tehdä selvitys ja laatia luettelo edesmenneen varoista ja veloista – eli toimittaa perunkirjoitus. Jos edesmenneellä oli varallisuutta vain niin vähän, etteivät hänen varansa riitä muuhun kuin hautajaiskuluihin (jos edes niihin), ja jos hän ei omistanut sen paremmin kiinteistöä kuin vuokratonttiakaan, ei perunkirjoitusta tarvita. Riittää, että edesmenneen jälkeen laaditaan kuolinpesäilmoitus. Lisätietoja ruotsiksi on täällä.

Oman kuoleman varalta tehtävät suunnitelmat ovat ehkä ensisijaisesti merkki jälkeen jäävien tilanteen huomioon ottamisesta. Tällöin omaisten ja ystävien ei tarvitse miettiä, mitä asianomainen olisi toivonut itse, vaikka hän ei enää voikaan ilmaista tahtoaan.

Kunnassa toimii hautausasiamies (begravningsombud), joka valvoo niiden henkilöiden etua, jotka eivät ole Ruotsin kirkon jäseniä. Lisätietoja.

Hautausapu

Hautausapu on hautaukseen myönnettävää taloudellista apua, jota myönnetäänsosiaalipalvelulain 4. luvun 2. §:n nojalla.

Jos kuolinpesässä on vähemmän varallisuutta kuin mitä hautaaminen maksaa, kuolinpesä voi hakea hautausapua.

Hautausavun määrä voi olla enintään 50 % hintaperusmäärästä, ja sen tulee kattaa hautajaiset, hautakivi ja yksinkertainen tarjoilu. Hautausapua ei voi käyttää muihin menoihin.

Hautausapua koskevan hakemuksen on oltava kirjallinen.

Hautausasiamies

Ruotsin kirkko erotettiin valtiosta tammikuun 1. päivänä vuonna 2000. Ruotsin kirkko vastaa jatkossakin hautaustoiminnasta myös niiden henkilöiden osalta, jotka eivät ole Ruotsin kirkon jäseniä.


Kaikki, jotka ovat väestökirjoilla Ruotsissa, maksavat hautausmaksun. Maksun suuruus käy ilmi lopullisen veron verolipusta. Henkilöt, jotka eivät ole Ruotsin kirkon jäseniä, eivät voi vaikuttaa suoraan kirkollista hautaustoimintaa koskeviin päätöksiin, koska vain Ruotsin kirkon jäsenet saavat äänestää kirkollisvaaleissa. Lääninhallituksen tehtävänä on sen vuoksi määrätä hautausasiamies, joka valvoo niiden henkilöiden etua, jotka eivät ole Ruotsin kirkon jäseniä.

Hautausasiamiehen tulee:

  • tiedottaa tehtävästään niille, jotka eivät ole Ruotsin kirkon jäseniä, sekä ylläpitää yhteyksiä muiden uskontokuntien kuin Ruotsin kirkon edustajiin sekä muihin kyseeseen tuleviin tahoihin
  • ottaa selvää näiden hautaustoimintaa koskevista toivomuksista ja toimittaa ne edelleen vastuullisille tahoille. Tämä koskee myös jäähyväisseremonioihin käytettäviä tiloja, joissa ei ole uskonnollisia symboleja
  • voida tutustua kaikkiin hautaustoimintaa koskeviin asiakirjoihin ja ottaa selvää siitä, miten karttuneet varat käytetään. Niiden henkilöiden maksut, jotka eivät ole Ruotsin kirkon jäseniä, on lupa käyttää yksinomaan hautaustoimintaan.

Degerforsin kunnan hautausasiamies on nimeltään Iréne Tåquist ja hänet voi tavata sopimuksen mukaan.

Kuolinpesäilmoitus

Kuolemantapauksen jälkeen on pääsääntöisesti toimitettava perunkirjoitus. Perunkirjoituksen tarkoituksena on edesmenneen kuolinpesän lakkauttaminen, eli tämän velkojen maksaminen ja jäljellä olevien varojen jakaminen niiden kesken, jotka ovat oikeutettuja niihin. Perunkirjoitus on Ruotsissa yksityinen toimitus, josta kuolinpesän osakkaiden on huolehdittava itse. Jos edesmenneen varat riittävät vain hautauskuluihin ja muihin kuolemantapauksesta aiheutuviin kuluihin, ei perunkirjoitusta tarvitse toimittaa, vaan riittää, että edesmenneen jälkeen laaditaan kuolinpesäilmoitus. Sen kunnan sosiaalihallinto, jossa edesmennyt oli kirjoilla, auttaa kuolinpesäilmoituksen laadinnassa. Ilmoitus on sen jälkeen toimitettava veroviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta.

Mitkä ovat kuolinpesäilmoituksen laatimisen edellytykset?

  • kuolinpesän varat eivät saa riittää muuhun kuin hautauskuluihin ja muihin kuolemantapauksesta aiheutuviin kuluihin
  • edesmenneen on pitänyt olla kirjoilla kyseisessä kunnassa
  • edesmenneen varoihin ei saa kajota. Kuolinpesästä ei saa maksaa mitään laskuja hautauskuluja lukuun ottamatta
  • kuolinpesään ei saa sisältyä kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta, vaikka edesmennyt olisikin ollut vain osa-omistaja.


Mitä hautauskuluilla tarkoitetaan?

  • hautaustoimiston lasku hautakivi mukaan luettuna
  • tarjoilu hautajaisten yhteydessä.


Mitä tarkoitetaan ”muilla kuolemantapauksesta aiheutuvilla kuluilla”?

  • irtisanomisajan vuokra yhden kuukauden ajalta
  • kunnan antamasta hoidosta aiheutuvat kulut
  • maakäräjien antamasta hoidosta aiheutuvat kulut
  • lisäksi huomioon otetaan summa, joka vastaa perunkirjoituksesta aiheutuvia kuluja (5 000 kr). Muita kuolinpesän velkoja ei oteta huomioon mahdollista kuolinpesäilmoitusta arvioitaessa.


Miten muiden velkojen osalta on meneteltävä?

  • pesän varat tulee ensisijaisesti käyttää hautauskulujen kattamiseen, eli muut velat ja laskut saavat odottaa, kunnes kuolinpesän taloudellinen tilanne on selvitetty
  • ellei varallisuus riitä muiden velkojen ja laskujen maksuun, joutuvat velkojat luopumaan vaatimuksistaan.


Miten kuolinpesän tulee toimia?

  • kuolinpesän tulee valita edustaja kuolinpesälle
  • kuolinpesä laatii yhteenvedon pesän varoista, veloista ja hautauskuluista (käteisvarat, tiliotteet, veronpalautus, vakuutukset, lasku hautauskuluista sekä maksamatta olevat laskut jne)
  • kuolinpesän edustaja ottaa yhteyttä kunnan sosiaalihallintoon ja varaa ajan kuolinpesän varallisuuden läpikäyntiä varten. Käynnille tulee ottaa mukaan kaikki asiakirjat, jotka koskevat kuolinpesän taloutta.

Lääketieteellinen vastuu

Lääketieteellisesti vastuullinen sairaanhoitaja (Medicinskt ansvarig sjuksköterska, MAS) ja Kuntoutuksesta lääketieteellisesti vastuullinen (Medicinsk ansvarig för rehabilitering, MAR) ovat vastuussa kunnan terveyden- ja sairaanhoidon laadusta ja turvallisuudesta vammaishuollon, erityisasuntojen ja kotisairaanhoidon osalta.

Vastuuseen sisältyy muun muassa toimintaan sisältyvä hoito ja käsittely sekä vaatimukset, joita asetetaan lääkkeiden käsittelylle, kuntoutukselle, dokumentaatiolle ja ilmoitusten tekemiselle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä syntyneistä vammoista.

MAS ja MAR ovat lisäksi vastuussa siitä, että yhteistyö ja toiminnan yhteensovitus muiden hoidonantajien kanssa kunnan oman toiminnan puitteissa ja sen ulkopuolella toimii hoidonsaajan kannalta tyydyttävällä tavalla. MAS ja MAR seuraavat jatkuvasti toiminnan suuntaviivoja ja kehittävät niitä. He ovat velvollisia puuttumaan eri tavoin yksittäisten hoidonsaajien hoitoon, jos se on tarpeen turvallisen ja varman hoidon takaamiseksi.

MAS ja MAR ovat vastuussa siitä, että Sosiaalihallitukselle toimitetaan Lex Maria -ilmoitus, jos joku asiakkaista saa vakavan vamman terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä.

Hoidon ja huolenpidon maksut ja taksat

Degerfors on liittynyt yhteiseen Taksa- ja maksulautakuntaan (Taxe- och avgiftsnämnden), joka käsittelee hoidon ja huolenpidon maksuja ja taksoja. Taksa- ja maksulautakunnassa ovat Degerforsin lisäksi mukana Hallsbergin, Askersundin, Laxån ja Lekebergin kunnat.

Toimintarajoitteisten huollon taksat käsitellään kuitenkin Degerforsin oman toiminnan puitteissa.

Naisrauha

Sosiaalipalvelulain 5. §:n 11. luvussa säädetään seuraavaa: ”Sosiaalilautakunnan tulee erityisesti huomioida, että naiset, jotka ovat joutuneet kodissaan väkivallan tai muun väkivaltaisen käsittelyn kohteeksi, saattavat tarvita tukea ja apua saadakseen aikaan muutoksia tilanteeseensa”.

Fyysisen tai psyykkisen pahoinpitelyn kohteeksi joutuneille naisille voidaan järjestää apua ja tukea niin kriisitilanteissa kuin myös pitempiaikaisesti.

Äkillisen avuntarpeen yhteydessä naiselle ja hänen lapsilleen voidaan järjestää turva-asunto Karlskogan naistentalon kautta.

Degerforsin kunnan sosiaalihallinto voi tarvittaessa järjestää tukikeskusteluja ja antaa neuvoja taloudellisen tilanteen suunnitteluun, asumiseen ja perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Myös Läntisen Bergslagenin rikosuhripäivystyksestä (Brottsofferjouren Västra Bergslagen) on mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea.

Omaistuki

Autatko tai koidatko jatakuta läheistäsi, koka sairauden, korkean iän tai toimintarajoitteen vuoksi tarvitsee apua päivittäiseen elämäänsä.

Miksi omaistukea?

Omaiset huolehtivat nykyisellään kahdesta kolmasosasta kaikesta hoivasta ja huolenpidosta. Heidän työpanoksensa on usein erittäin suuri, mutta samalla näkymätön. Monille läheisten auttaminen ja tukeminen on itsestäänselvyys. Usein hoito ja muut aputoimet ovat edenneet erittäin pitkälle ennen kuin omainen huomaa tekevänsä vaativaa työtä. Omaiset ovat korvaamattomia, mutta myös he tarvitsevat tukea ja aikaa huolehtiakseen omasta itsestään.

Yleensä puhutaan suorasta ja epäsuorasta tuesta

Suora tuki on suunnattu suoraan omaisille. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi tiedotus, neuvonta ja apu yhteydenottoihin. Omaisille voidaan myös järjestää kahdenkeskisiä luottamuksellisia keskusteluja. Omaisryhmässä saa vihjeitä ja neuvoja ja siellä voi vaihtaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Lisäksi järjestetään hyvinvointiaktiviteetteja yhteistyössä omaisyhdistyksen kanssa.

Epäsuoraa tukea annetaan hoidon kohteena olevalle henkilölle, mutta se toimii samalla tukena hänen omaisilleen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi päivätoiminta, kotihoito, lyhytaikaishoito tai erityisasunto. Tämän tuen myöntämisestä päättää kunnan avuntarpeenkäsittelijä/käsittelijä tarveharkinnan jälkeen.

Määrätapauksissa voidaan myöntää lomitusta omassa kodissa ilman avuntarvepäätöstä.

Ota yhteys omaistuen koordinaattoriin (anhörigsamordnare), jos haluat keskustella omaistuesta tai esittää mielipiteitä Degerforsin kunnan omaistukijärjestelmästä.

Päihdeongelmat ja väärinkäyttö

Sosiaalipalvelu on vastuussa siitä, että väärinkäyttäjät saavat tarvitsemaansa apua ja hoitoa päästäkseen eroon väärinkäytöstään.

Otsikon Päihdeongelmat ja väärinkäyttö (Beroende & missbruk) alle on koottu tietoja siitä, mitä apua ja tukea Degerforsin kunta voi tarjota väärinkäyttäjille ja näiden omaisille.

Aputoimet

  • avohoito
  • 12 askeleen hoito-ohjelma
  • päihdevastaanotto
  • tukikeskustelut.

Lisätietojen saamiseksi olet tervetullut ottamaan yhteyttä yksikkömme sosiaalisihteereihin. Yhteystiedot ovat sivun oikeassa laidassa.

Toimeentulotuki

”Henkilöllä, joka ei itse kykene täyttämään tarpeitaan eikä saa niitä täytetyksi muulla tavoin, on oikeus saada sosiaalilautakunnalta apua toimeentuloonsa ja muuhun elämäänsä". (Ote sosiaalipalvelulain 4. luvun 1. §:stä)

Toimeentulotukea (försörjningsstöd) kutsuttiin aikaisemmin sosiaaliavustukseksi. Toimeentulotukeen sisältyy osaksi vakioavustus (valtakunnallinen normi) ja osaksi tiettyihin kohtuullisena pidettäviin kuluihin maksettava avustus.

Valtakunnalliseen normiinlänk till annan webbplats, öppnas i nytt fönster (riksnorm) sisältyvät kotitalouden elintarvikkeet, vaatteet ja kengät, leikki ja vapaa-aika, kulutushyödykkeet, terveys ja hygienia, päivälehti, puhelin ja TV-maksu. Hallitus vahvistaa valtakunnallisen normin virallisten hintatutkimusten perusteella. Jos siihen on erityisiä syitä, kuluihin voidaan myöntää normia suurempi summa. Erityisistä syistä sosiaalihallinto voi määrätapauksissa myös laskea kulut normia alhaisemmiksi.

Oikeus taloudelliseen avustukseen käsittää myös kohtuulliseksi katsottavat asumiskulut, taloussähkön, työmatkat, kotivakuutuksen, lääkärinhoidon, akuutin hammashoidon, silmälasit ja ammattiyhdistysmaksun. Avustuksen tulee taata vastaanottajalle kohtuullinen elintaso.

Sosiaalilautakunnan on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa arvio siitä, mitä se pitää kohtuullisena. Kunnan tulee ottaa huomioon hakijan todelliset kulut ja verrata niitä niihin menoihin, joihin matalapalkkaisella henkilöllä normaalisti on varaa. On tärkeää muistaa, että kotitalouden kaikki yhteenlasketut tulot ja varat otetaan huomioon toimeentulotukea laskettaessa.

Lisäksi on mahdollista hakea muuta avustusta esimerkiksi kodin varustamiseen, matkoihin, vähemmän kiireelliseen hammashoitoon jne. Toimeentulotukea koskevasta päätöksestä voi valittaa hallintovalituksella. Täällä on lisätietoja päätöksestä valittamisesta. Hakijalla on aina oikeus saada hylkäävä päätös kirjallisena.

Toimintarajoitteiset henkilöt

Sosiaalipalvelun toimintarajoitteisiin kohdistuvat panostukset on koottu erilliseksi toiminnaksi, jota kutsutaan Toimintarajoitteisten huolloksi. Toiminta perustuu LSS-lakiiin (laki eräille toimintarajoitteiselle annettavasta tuesta ja palvelusta) ja sosiaalipalvelulakiin (SoL). Toiminnan kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on psyykkisiä tai fyysisiä toimintarajoitteita. Sen lähtökohtana ovat kansalliset vammaispoliittiset tavoitteet täydestä osallisuudesta yhteiskunnan elämään sekä tasa-arvoisista elinehdoista ja normalisoinnista.

Asumistuki

Asumistuki (boendestöd) on 18–65-vuotiaille toimintarajoitteisille henkilöille tarkoitettu erityispanostus.

Asumistuen tarkoituksena on antaa henkilökohtaista tukea ja sitä myötä ohjausta ja motivaatiota hyvin toimivaan päivittäiseen elämään.

Kuinka asumistukea haetaan?

Asumistukea haetaan kunnan avustusyksikön kautta. Hakemuksen voi jättää joko suullisesti tai kirjallisesti. Hakemuksen tultua perille hakijalle varataan aika avuntarpeenkäsittelijän luota henkilökohtaista tapaamista varten. Avuntarpeenkäsittelijä laatii sen jälkeen selvityksen asiassa ja joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Jos hakijalle myönnetään asumistukea, toiminnanjohtaja toteuttaa päätöksen ja vastaa siitä, että hakija saa sopivaa apua.

Jos hakemus hylätään, hakijalla on oikeus valittaa päätöksestä. Lisätietoja päätöksestä valittamisesta.

LSS-laki – laki eräille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

LSS-laki, eli laki eräille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palvelusta, takaa henkilöille, joilla on tiettyjä laajoja, pysyviä toimintarajoitteita, oikeuden erityyppiseen tukeen ja palveluihin. Tarkoituksena on taata toimintarajoitteisille hyvät elinehdot. LSS-laki täydentää muita lakeja, eikä se rajoita millään tavoin muihin lakeihin sisältyviä oikeuksia.

LSS-lakiin perustuvia panostuksia haettaessa hakemuksen käsittelee kunnan LSS-käsittelijä. Asiassa tehdyn selvityksen ja yksilöllisen harkinnan pohjalta hän tekee LSS-lakiin perustuvan päätöksen. Hakijalla on oikeus valittaa päätöksestä, jos hän on tyytymätön siihen.

LSS-lakiin perustuvien panostusten edellytyksenä on, että hakija kuuluu johonkin seuraavista kolmesta henkilöpiiristä, jotka on määritelty LSS-laissa.

  • henkilöt, joilla on jokin kehityshäiriö, autismi tai autismia muistuttava tila
  • henkilöt, joilla on merkittäviä älyllisiä toimintarajoitteita aikuisiässä saadun ulkoiseen väkivaltaan tai ruumiilliseen sairauteen perustuvan aivovamman johdosta
  • henkilöt, joilla on muita pysyviä fyysisiä tai psyykkisiä toimintarajoitteita, jotka eivät selkeästi johdu normaalista vanhenemisesta, ja joilla sen vuoksi on huomattavia vaikeuksia päivittäisessä elämässään ja samalla suuri tuen ja avun tarve.

Apupanostukset

  • Lomituspalvelu (avlösarservice) omassa kodissa antaa omaisille mahdollisuuden omistautua omille aktiviteeteille (ei kuitenkaan työssäkäyntiin tai koulutukseen). Lomitusta voidaan myöntää joko säännöllisesti tai äkilliseen tarpeeseen
  • Saattajapalvelun (ledsagarservice) tarkoituksena on helpottaa päivittäistä elämää kodin ulkopuolella, niin että hakija voi esimerkiksi osallistua yhteiskunnalliseen elämään, käydä vierailulla ystäviensä luona, osallistua vapaa-ajantoimintaan tai käydä kävelyllä
  • Yhteyshenkilö (kontaktperson) on ei-ammattimainen tukihenkilö. Yhteyshenkilön tehtävänä on auttaa katkaisemaan eristyneisyyttä
  • Lyhytaikaishoito (korttidstillsyn) on 12 vuotta täyttäneille nuorille koulupäivän yhteydessä, lomapäivinä ja opintopäivinä järjestettävää huolenpitoa kodin ulkopuolella. Lyhytaikaishoito sisältyy kunnan vapaa-ajantoimintaan
  • Erityispalveluasunto (bostad med särskild service) on oma huoneisto ryhmäasuntoyksikössä.
    Lyhytaikaisoleskelu (korttidsvistelse) oman kodin ulkopuolella merkitsee joko toistuvaa tai tilapäistä oleskelua perheessä tai lyhytaikaisasunnossa
  • Päivätoimintaan (daglig verksamhet) sisältyy monenlaisia aktiviteetteja
  • Henkilökohtainen avustaja (personlig assistent) työskentelee henkilön omassa kodissa.


Perhekoti (familjehem) tai asunto, jossa on erityisiä palveluja lapsille ja nuorille, on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua vanhempiensa luona.

Yliholhoojatoiminta

Kristinehamnin, Degerforsin, Filipstadin, Karlskogan ja Storforsin kunnilla on 2011-01-01 alkaen ollut yhteinen yliholhouslautakunta. Lautakunnan kanslia on sijoitettu Kristinehamniin.